Artikkelin indeksi
Merikosken koskimelontarata-aloite
Aloite
Kaikki sivut

Kiiminkijoen Melojat ry teki 1998 aloitteen koskimelontaradan saamiseksi Merikoskeen. Alla aiheesta lisää.

K&C ry:n aloite melojien toiveita koskimelontaradan rakentamiseksi Merikosken alaosiin

Alla olevassa kartassa on esitetty esimerkinomaisesti miten Hupisaarten reunaosista voisi muodostua maan- ja jopa maailmankuulu koskimelontakeskus!
Klikkaamalla hiirtä alla numeroiduissa ympyröissä saat lisätietoja.

Yllä olevassa kuvassa on esitetty kolme tapaa koskimelonnan ja yleensäkin virkistyskäytön toteuttamiseksi Hupisaarille. Lisätietoja vaihtoehdoista saat oikealla olevista linkeistä. Tosin niiissä ei ole lueteltu kaikkia tiedossa olevia korjaus- tai rakentamisehdotuksia.
Mutta K&C:n melojien mielestä 2:lla merkitty reitti on paras vaihtoehto, jos veden juoksutusta päätetään lisätä Lasaretinväylän säännöstelypadon kautta. Vaativimman radan saa tietenkin Merikoskeen ( nro. 6), jollainen on käytössä Imatralla Vuoksen Tainionkoskessa.
K&C:n käytössä on mm. maailman johtavien koskipujotteluratojen suunnittelijoiden laatima ohje "DESIGN & CONSTRUCTION OF ARTIFICIAL CANOE SLALOM COURSES". Verkosta löytyy myös tietoa slalomratojen rakentamisesta ja malleja!
Ym. oppaan johtopäätöksissä todetaan, että jokainen koski on ainutlaatuinen ja että huolellisella suunnittelulla koskimelontapaikka saadaan sovitettu ympäristöönsä. Tarvitaan erikoisosaamista, mutta vain melojien, melontavalmentajien, vesivoimainsinöörien ja paikallista tuntemusta omaavien asukkaiden yhteistyöllä saavutetaan tyydyttävä lopputulos.

1. Koskimelonnan lähtöpaikka

Huomioitavia seikkoja: säännöstelypato ja vesillelasku
Oulujoesta on laskettava riittävästi vettä, jotta koskimelonta yleensä onnistuu ja syntyy riittävän vauhdikas koski. Melonnan vaatiman vesimäärän (n. 6 kuutiota/s) juoksutus voisi rajoittua touko-syyskuussa tiettyihin kellonaikoihin esim. klo 9.00-21.00.
Kajakkien ja muiden veneiden vesille pääsy on tehtävä riittävän helpoksi (esim. matalan laiturin avulla).
Lasaretinväylään menevä vesimäärän virtausta on voitava säädellä esim. pohjapadolla. Tällöin voidaan valinnan mukaan ohjata enemmän vettä joko Lasaretinväylään tai koskimelontaradalle.
Lähtöpaikan läheisyyteen olisi hyvä rakentaa pieni, 2-3 auton parkkipaikka, jotta veneet voisi tuoda autollakin lähtöpaikalle.

2. Koskimelontarata

Huomioitavia seikkoja: luonnonomainen, levennystarve
Rata on merekitty oheiseen karttaa violetilla värillä. Se alkaa säännöstelypadon alta ja loppuu Merikosken puolella, jolloin reitin pituus on n. 400m ja putouskorkeus  n. 4m, mikä riittäisi vaativankin radan (maailmancup, olympialaiset!) rakentamiseen.
Pienimuotoisella puron levennyksellä ja maisemoinnilla väylä saadaan riittävän leveäksi melontaa varten.
Reitille tulisi koskimelojien opastuksella rakentaa slalom-rata.
Kilpamelojat ja muutkin tarvitsevat polun, jota pitkin kajakit voi kantaa reitin yläosaan - osa tai koko matka voitaisiin tietekin tehdä meloen.
Televisiokameroiden kuvauspaikat ja katsomot tulisi huomioida suunnittelussa myöhempiä tarpeita vaarten.
Turistimelojia varten koirien ulostuspaikka tulisi ympäröidä pensasaidalla.

 

3. Pohjapadon kunnostus

Huomioitavia seikkoja: Pohjapato on vaarallinen melonnan kannalta
Pohjapato tulisi kunnostaa melontareitin kohdalta rakentamalla sen alavirran puoleisee reunaan loivasti laskeutuva liuska. Tämä estää pitävän stopparin syntymisen, jollaisesta meloja ei takaimun ja taakse viettävän aallon vuoksi pääse pois veneellä.

4. Melontakeskus

Nykyisellään tämä yksi kaupungin arvokkaimmasta alueesta toimii parkkipaikkana ja romuvarastona. Aluetta ympäröivä aita rumentaa Hupisaarten julkisivua.
Alue soveltuu melontakeskukseksi, koska siitä pääsee helposti sekä kosken ylä- että alaosiin.
Kohtaan 4 tummalla merkitty rakennus sopisi kunostuksen jälkeen koskimelonnan tukikohdaksi, johon tulisi rakentaa melojien sosiaalitilat (pukuhuoneet, suihkut, WC) ja kanoottien säilytys- ja kunnostustilat. Kokoontumishuone voisi toimia esim. melontakurssien teoriaosien pitopaikkana.
Vanhan voimalaitoksen alue tulee siistiä ja esimerkiksi rakentaa sen länsipuolle koski, jonka alaosassa olisi myös rodeomonttu. Kosken ylä- ja alaosaan tarvitaan rantautumispaikat.

5. Pokkisenväylän alue

Vuoden 1998 syksyn tulvajuoksutukset paljastivat, että karttaan sinisisellä maalatuun osaan syntyy seisova aalto, josta hieman muokkaamalla (esim. pohjan ruoppaus) saa helposti rodeomelonnan tarvitseman stopparin. Tässä tulisi turisteillekin nähtävää!
"Honton" kunnostamisen lisäksi tälle alueelle pitää rakentaa rantautumispaikka, josta kajakit voi nostaa ylös ja kantaa haluttuun paikkaan ylävirtaan.
Hupisaarilta Lammassaareen johtavaa siltaa tulisi korottaa, jotta sen ali voisi meloa. Lisäksi siitä alaspäin vievää melontareittiä tulisi kunnostaa syventämällä uomaa ja rakentamalla pohjapatoon liuska.

6. Merikosken pääväylä - koskimelontaa

Tälle alueelle voidaan rakentaa helposti ja halvalla korkeatasoinen koskimelontapaikka rodeomonttuineen ja koskipujotteluratoineen. Alkuvaiheessa aukeavista padoista johdettava vesi johdettaisiin Hupisaaren puoleiseen rantaan, johon rakennettaisiin vaihteleva väylä akanvirtoineen. Jo 2 m3/s vesiäärän juoksutksella syntyy pieni harjoittelupaikka.
Tässä muutamia kuvia vastaavasta melontaradasta Imatralla, Vuoksen Tainionkosken padon alta, jossa on perinteisesti järjestetty useita koskipujottelukilpailuja kiitos Imatran kaupungin ja voimayhtiö Fortumin:

 

Tainionkosken koskipujotteluradan juoksutus (n. 90m3/s) alkamassa elokuussa -99 [kuva 85kB].  Vesimäärä arviolta 6-15 m3/s riittäisi, jos rataan rakennettaisiin vettä pienemmälle alalle ohjaavia väyliä. Kustannukset Tainiocupin kolmipäiväisestä kisasta (juoksutusta 90m3/s  n. 7h ajan) on luokkaa 4-6 kmk.

Videokuva samasta tapahtumasta hieman myöhemmin [1,3 MB ]
Kosken mutkaisin kohta vaatii harjoitelua - video [1,3 MB]